maanantai 28. marraskuuta 2016

Hengitys ja verenkierto

Millä tavoin voin auttaa hengenahdistuksesta kärsivää potilasta?


·      Ei jätetä potilasta yksin, hengenahdistuksesta kärsivä potilas on usein pelokas ja levoton
·      Rauhoitellaan potilasta ja koitetaan saada hänet rentoutumaan
·      Yritetään saada potilas keskittymään hengitykseen
·      Liian kireät vaatteet avataan tai vaihdetaan
·      Huolehditaan huoneilman riittävästä tuuletuksesta
·      Potilaan puhuttamista vältetään, koska puhuminen lisää hengenahdistusta
·      Asentohoito, potilaan tulisi olla asennossa jossa hengitys helpottuu
·      Oikean hengitystekniikan ohjaaminen. Oikea hengitystekniikka helpottaa potilaan hengitystä.
·      Tarvittaessa liman poistaminen hengitysteistä apuvälineillä

Mitä asioita seuraatte ja kirjaatte hengenahdistuspotilaasta?


·       Perussairaudet
·       Potilaan omat tuntemukset
·       Hengitystaajuus
·       Hengitystapa
·       Hengityksen rytmi
·       Hengityksen syvyys
·       Hengitysäänet
·       Yskä
·       Hengityksen haju
·       Hengitysteiden eritteet
·       Ihon väri, kosteus ja lämpö
·       Happisaturaatio

Millaisia verenkiertoon liittyviä ongelmia potilaalla voi esiintyä?


·       Verenpainetauti
·       Shokki
·       Tukokset
·       Rytmihäiriöt
·       Aivoverenkiertohäiriöt
·       Sepelvaltimotauti
·       Sydämen vajaatoiminta



Millä tavoilla saatte tietoa potilaan verenkierron tilasta?


·       Oireet
·       Potilaan subjektiiviset tuntemukset
·       Ihon väri, normaalisti kuiva ja lämmin. Huonosta verenkierrosta kertoo kalpeus, kylmähikisyys, huulten sinerrys
·       Hengityksen muutokset
·       Tajunnan muutokset
·       Sykkeen muutokset
·       Verenpaine
·       EKG
·       Raajojen pulssin tarkkailu
·       Kehon lämpötilan seuranta
·       Turvotuksen seuranta
·       Erilaiset laboratoriotutkimukset




Lähdeluottelo: Rautava-Nurmi.H, Westergård.A, Henttonen.T, Ojala.M,Vuorimen.S, Hoitotyön taidot ja toiminnot. 2015. Sanoma Pro. Helsinki.

perjantai 11. marraskuuta 2016

Virtsaamiseen ja ulostamiseen liittyvät ongelmat ja niiden hoitaminen


Sekä potilaan virtaamiseen, että ulostamiseen voi liittyä lukuisa joukko erilaisia ongelmia. Virtsaamiseen liittyvät ongelmia voivat vaihdella pidätyskyvyttömyydestä eli inkontinessista virtsaumpeen eli tilaan, jossa potilas ei saa virtsattua normaalisti. Ongelmana saattaa olla myös tihentynyt virtaamistarve eli pollakisuria, joka liittyy tulehduksellisiin tiloihin. Öistä virtsaamistarvetta kutsutaan nykturiaksi. Virtsamäärä voi myös olla erityisen suuri (polyuria) tai pieni (oliguria). Anuriasta eli virtsan erittymättömyydestä puhutaan, kun virtsaa erittyy alle 100 millilitraa vuorokaudessa. Anuria on aina vakavaa ja vaatii  kiireellistä tutkimusta.


Virtsassa saattaa olla myös sinne kuulumatonta sisältöä. Bakteerit virtsassa kertovat virtsatieinfektiosta, sokeri puolestaan liian alhaisesta kehon insuliinitasosta. Virtsassa olevat proteiinit ovat merkki munuaiskerästen taudista. Verinen virtsa on vakava oire, sen syynä voivat olla esimerkiksi virtsatieinfektio, virtsatiekivet, kasvaimet, munuaissairaudet, fyysinen rasitus, kuumesairaudet tai jotkin lääkkeet. Virtsassa oleva märkä johtuu bakteeriperäisestä virtsatietulehduksesta, virtsassa oleva ilma puolestaan virtsateiden ja suoliston välisestä fistelistä.

Ulostamiseen liittyvät ongelmat voivat olla esimerkiksi ripuli, ummetus ja veriuloste. Verinen uloste voi olla seurausta ylemmän suolistoalueen verenvuodosta tai jostain suolistosairaudesta. Ummetuksen hoitona voidaan käyttää peräruisketta, ripuloivan potilaan kohdalla hoidetaan ripuloinnin syy ja varmistetaan potilaan riittävä nesteytys.

Lähde: Hoitotyön taidot ja toiminnot. Rautava-Nurmi, Westergård ym. 2015. Sanoma Pro.

Kerta- toisto- ja kestokatetrointi

Rakon tyhjenemisvaikeuksien, virtsan erityksen tarkkailun, leikkauksen tai pidätyskyvyttömyyden vuoksi potilaalle voidaan asentaa kestokatetri, eli virtsarakkoon vietävä putki. Kestokatetrin pitkäaikaista käyttöä pyritään välttämään, sillä se ärsyttää virtsateitä.
Kertakatetrointi tarkoittaa kirjaimellisesti kertaalleen tehtävää katetrointia. Kertakatetroinnin syy voi olla esimerkiksi jäännösvirtsan määrän selvittäminen tai virtsanäytteen ottaminen, mikäli normaali virtsaaminen ei onnistu.

Toistokatetrointi voidaan toteuttaa 4-6 kertaa vuorokaudessa. Toistokatetrointia käyttävillä potilailla on vähemmän virtsatieinfektioita kuin kestokatetria käyttävillä potilailla.


Lähde: Hoitotyön taidot ja toiminnot. Rautava-Nurmi, Westergård ym. 2015. Sanoma Pro.

maanantai 7. marraskuuta 2016

Sähköinen kirjaaminen

Sähköisen kirjaamisen tuomat haasteet

Sähköinen kirjaaminen ei tuo mukanaan pelkkiä etuja, vaan haasteitakin löytyy. Liian nopean ja valmistelemattoman siirtymisen sähköiseen kirjaamiseen on koettu vaarantavan potilasturvallisuutta, kun hoitajat eivät osaa käyttää järjestelmää oikealla tavalla. Hoitajat ovat myös todenneet työtahtinsa muuttuneen sähköisen kirjaamisen myötä. Epätäydelliset kirjausohjelmat ovat myös aiheuttaneet tilanteita, joissa hoitajat eivät ole päässeet käsiksi hoitopäätöksen kannalta oleellisiin tietoihin.

Sähköisen kirjaamisen edut

Sähköisen kirjaamisen etuihin kuuluvat muun muassa tietojen nopean jakamisen mahdollisuus, sekä potilaiden tiedonsaannin helpottuminen. Etuna on myös hoidon tarkempi seuranta. Näiden kautta sekä potilasturvallisuus että hoitajien työn tehokkuus saadaan paremmalle tasolle, mikäli sähköinen kirjaaminen saadaan onnistuneesti käyttöön.
Lähde: https://www.sgna.org/Portals/0/Gephart_A_SystematicReviewOfNursesExperiences_2015.pdf

FinCC-opas

1. Rakenteisella kirjaamisella tarkoitetaan tietoja, jotka kirjataan ja tallennetaan etukäteen sovitun rakenteen avulla.
2. Hoitotyön ydintiedoilla tarkoitetaan keskeisiä terveyden - ja sairaanhoidon tietoja joilla kuvataan toteutunutta tai suunniteltua hoitoa. Hoitotyön ydintiedot ovat hoidon tarve, hoitotyön toiminto, hoidon tulos, hoitoisuus ja hoitotyön yhteenveto.

Mitä mobiilikirjaaminen on?

Mobiilikirjaamisella tarkoitetaan laitteita jotka kulkevat mukana ja voit kirjata tiedot ylös tapahtumapaikalla. Mobiililaite voi olla niin puhelin kuin tabletti. Mobiilikirjaamisella haetaan pääasiassa työnteon nopeutumista ja helpottamista, kun hoitaja voi kirjata potilaan luona tarvittavat kirjaukset ja mittaustulokset. Mobiilikirjaaminen on yleistä kotihoidoissa, jossa lähes poikkeuksetta kirjataan jo mobiilisti. Lisäksi Tyks:ssä on osalla osastoissa käytössä myös mobiilikirjaamislaitteita. Mobiilikirjaaminen on kokoaika yleistymässä.

Mitä haasteita ja hyötyjä sen toteuttamisessa on?

Hoidon laatu paranee mm. sillä että kirjaukset ovat heti nähtävissä potilastietojärjestelmässä. Ei tule kaksoiskirjaamista, usein vanhalla tavalla mittaustulokset kirjattiin eka paperille ja kun päästiin koneelle, ne kirjattiin järjestelmään. Tämä tuo mukanaan myös merkittävän ajansäästön. Tutkimuksien mukaan virheelliset potilaskirjaukset vähenevät 75%. Hoitosuunnitelma on aina saatavilla mobiilista.
 Negatiivisina puolina henkilökohtaisesti koin kirjaamisten pituuden vähentyneen, koska mobiilissa oli hitaampi kirjoittaa. Kotihoidossa myös koin välillä hankalaksi kirjailla ylös samalla, kun käynnillä pitäisi keskustella asiakkaan kanssa.

Mitä muita mobiilisovelluksia kirjaamiseen hoitotyössä on tiedossa?

Erillaisia mobiilisovellutuksia löytyi pienellä googlaamisella jo monia. Järjestelmät toimivat lähes samalla poikkeuksetta samalla tavalla, omaisuuksissa oli jotain eroja. Alla listattuna muutaman järjestelmän kotisivut:

http://www.tiera.fi/palvelut/sosiaali-ja-terveyspalvelut/tiera-mobiili-kotihoito https://www.tieto.fi/toimialat/sosiaali-ja-terveydenhuolto/julkisen-terveydenhuollon-tietojarjestelmat/kotihoidon-tietojarjestelma http://fastroi.fi/tuotteet/hilkka-asumispalvelut-vanhuksille

torstai 3. marraskuuta 2016

Kirjaamisen merkitys korostuu haavojenhoidossa

Mitä asioita haavanhoidosta tulee kirjata potilaan potilasasiakirjoihin ja miksi?

Monissa paikoissa käytetään apuna haavahoidon kaavakkeita, mihin kirjataan mitä on tehty ja milloin on tehty. Myös monissa potilasjärjestelmissä on erillinen osio haavahoidolle. Oleellisilta on kirjata mitä on tehty esim. mitä välineitä on käytetty haavan puhdistuksessa, mitä sidoksia on laitettu. Kertoa missä haava on esim. oikean jalan sääressä. Seikkaperäisesti kertoa minkä näköinen haava oli, onko se lähtenyt parantumaan, oliko se jo ummessa, tai auennut. Haavoja ei kannata liian usein avata. Kirjaamisessa kannattaa jo miettiä seuraava päivä jolloin haavasiteet vaihdetaan, sekä haava puhdistetaan. Tämä ei tarkoita, etteikö siteitä saisi avaa ennen kirjattua päivää, jos haava on erittänyt paljon tai siteet ovat muuten likaisen näköiset, ne kannattaa vaihtaa harkinnan mukaan.


Haavan hoidossa, kuin muussakin hoitotyössä pätee sanonta, jos sitä ei ole kirjattu, sitä ei ole tehty. Lisäksi on tärkeää kertoa missä haava sijaitsee, jotta seuraava hoitaja löytää haavan ja ei sekoita haavoja keskenään. Seuraavan haavahoitajan on myös helppo katsoa mitä välineitä haavanhoitoon on käytetty edellisellä kerralla, jos ne on kirjattu tarkasti. Näin hänen on helppo toteuttaa yhdenmukaista haavahoitoa. Haavan kunnon arviointi on myös seuraavalle helpompaa, jos haavan kunnosta on edellisellä kerralla kirjattu tarkasti.


Lähteet:
http://docplayer.fi/1444425-Haavahoidon-kirjaaminen-sahkoinen-kirjaamispohja-elixiiriin.html

http://www.kouluterveyskirjasto.fi/terveysportti/uutissorvi_uusi.lue_abstrakti2?iid=16786&iprint=3&p_hakusana=

https://www.theseus.fi/xmlui/bitstream/handle/10024/53320/kivikoski_ville.pdf?sequence=1



Haavan paranemiseen vaikuttavat tekijät


Kuva



















Haavan sijainti. Verenkierto kehon eri alueilla on erilaista. Limakalvoilla ja päänahassa olevat haavat paranevat nopeasti juuri hyvän verenkierron ansioista. Lähellä niveliä olevat haavat taas paranevat heikommin, koska ne altistuvat jatkuvasti liikkeelle ja aukeavat herkästi. Kuormituskohdassa olevaan haavaan kohdistuu taas painetta joka heikentää haavan paranemista. Painetta tulisikin koittaa pienentää jotta haavan alueen verenkierto tehostuisi. Hyviä välineitä tähän ovat esimerkiksi erikoispatjat ja jalkineet. Intiimialueella haavan infektioriski on suuri jos haavaan pääsee virtsaa tai ulostetta.

Nekroottinen eli kuollut kudos hidastaa haavan paranemisprosessia. Haavassa oleva kuollut kudos lisää myös infektioriskiä.

Haavan sopivan kostea paranemisympäristö edesauttaa paranemista. Haavan erittämä kudosneste sisältää ravintoaineita ja kasvutekijöitä jotka edesauttavat haavan paranemista. Haavaerite ehkäisee myös infektion syntyä. Haavaerite pitää haavan pH arvon paranemiselle suotuisana, eli n.6,5-6,7.

Turvotus estää verenkiertoa haava-alueella ja vaikeuttaa kudosten hapen ja ravinnonsaantia. Pitkittyessään turvotus hidastaa haavan paranemista.

Potilaaseen liittyvät tekijät. Potilaan korkea ikä altistaa infektioille, koska iho on iän myötä haurastunut ja kuivunut sekä ihonalaiskerroksessa on tapahtunut muutoksia. Ikääntymiseen liittyy ihon rakenteellisia muutoksia jotka saattavat aiheuttaa toiminnallisia muutoksia ja siten hidastaa haavan paranemista. Potilaan ravitsemustila vaikuttaa haavan paranemisprosessiin. Riittävä
hiilihydraattien, proteiinien ja rasvojen saanti ravinnosta ovat tärkeitä, jotta energiaa sisältäviä ravintoaineita saadaan haavan paranemiseen. Potilaan perussairaudet ja yleiskunto saattavat myös vaikuttaa haavan paranemiseen. Esimerkiksi diabetes hidastaa haavan paranemista. Diabeetikolla on myös muita suurempi riski saada haavaan infektio. Potilaan stressitaso saatata myös osaltaan vaikuttaa haavan paranemiseen, sillä stressaantuneen potilaan kortisolitasot ovat korkeat ja kortisoli liuottaa kollageeniä ja näinollen haavan paraneminen hidastuu.

Lääkehoito vaikuttaa haavan paranemiseen. Esimerkiksi immunosupressiiviset lääkkeet hidastavat haavan paranemista, koska ne vähentävät valkosolujen määrää ja altistavat haavaa infektioille. Myös syöpähoidoissa käytettävät sytostaatit heikentävät haavan paranemista, sillä ne estävät myös terveiden solujen toimintaa.

Lähteet:
Juutilainen.V ,Niemi.T 2007. Uusia ajatuksia ja välineitä haavanhoitoon. Viitattu 2.11.2016 http://www.duodecimlehti.fi/web/guest/kokoelmat?p_p_id=Article_WAR_DL6_Articleportlet&p_p_lifecycle=0&_Article_WAR_DL6_Articleportlet_doAsUserId=lmvaygeewqdukb&_Article_WAR_DL6_Articleportlet_p_frompage=uusinnumero&_Article_WAR_DL6_Articleportlet_viewType=viewArticle&_Article_WAR_DL6_Articleportlet_tunnus=duo96420 http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=ltt03553 www.kunnet.fi