Mielenterveyshoitotyö, teema 2

4. Ammatilliseen vuorovaikutukseen liittyvät hoidolliset elementit / periaatteet

Ammatilliseen vuorovaikutukseen kuuluu tärkeänä osana hyväksyntä, luottamus ja avoimuus. Mielenterveydessä hoitajan on tärkeä osata aktiivinen kuuntelu, koska potilas aistii hyvin nopeasti, kuunteleeko toinen osapuoli. Hoitajan ja potilaan välinen vuorovaikutus eroaa tavallisesta vuorovaikutuksesta jonkin verran. Tässä hoitaja pyrkii saamaan potilaan puhumaan kysymällä hyviä avoimia kysymyksiä, eli kysymykseen ei pysty vain vastaamaan kyllä tai ei. Normaaliin keskusteluun tämä myös eroaa yleensä keskustelun ”hitaudesta”: hoitaja yrittää antaa potilaalle aikaa ja tilaa miettiä omia tuntemuksiaan.

http://kirjastot.diak.fi/files/diak_lib/Helsinki2001/FrantiTuire2001.pdf


5. Mitä työnohjauksella tarkoitetaan ja mikä on työnohjauksen merkitys ammatillisessa kehittymisessä.

Mielenterveyslaissa on erikseen säädetty työnohjauksesta. Laissa sanotaan näin: työnohjaus on sisällöltään sellaista, että se edistää henkilöstön valmiuksia antaa väestön tarvitsemia mielenterveyspalveluja. Työnohjauksen tavoitteena on parantaa ohjattavan ammattitaitoa, edistää henkistä ja persoonallista kasvua, auttaa työn ongelmien hallinnassa, ehkäistä rutinoitumista ja parantaa stressin hallintaa.
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1990/19901247


6. Mitä tarkoittaa ”oman persoonan käyttö työvälineenä” mielenterveyshoitotyössä (omat tunteet, itsetuntemus, reflektointi, työssä jaksaminen ja omien rajojen tunnistaminen)

Ihmiset ovat erilaisia, niin myös tavat joilla hoitajat kohtaavat potilaan. Hoitotyössä hoitaja voi itse päättää, kuinka paljon itsestään haluaa kertoa potilaalle ja kuinka potilasta lähestyy. Mielenterveyshoitajat kuulevat hyvin henkilökohtaisia ja arkoja asioita potilaalta. Tämä melkein aina edellyttää oman persoonan peliin laittamista, potilaan on vaikea luottaa hoitajaan, jos hän ei saa hoitajasta mitään irti. Hoitajan on tiedettävä omat rajansa, jos hoitaja näkee potilaassa jotain tuttua (esim. sama sairaus / luonnehäiriö, kuin jollain perheenjäsenellä) ja tämä herättää hoitajassa paljon negatiivisia tunteita, niin yleensä on hoitajalle parempi, ettei hän osallistu potilaan hoitoon aktiivisesti.


7. Sovella oppimaasi: pohdi, mitkä persoonallisuuden piirteesi tekevät sinusta soveltuvan mielenterveyshoitotyötä tekemään?

Mikko: Olen hyvä kuuntelemaan, helposti lähestyttävä ja minua kiinnostaa ihmisten kohtalot. Luonteeltani olen hyvin positiivinen, aktiivinen, saan helposti potilaita mukaan (välillä jopa innostumaan) asioista ja minulta löytyy empaattisuutta, mutta pystyn kuitenkin rajaamaan ja olemaan tiukka potilaille, jotka sitä tarvitsevat.
Riina: Vahvuuteni mielenterveyshoitotyöhön on nopea ongelmanratkaisukyky ja luova ajattelutapa. Ensimmäisessä harjoittelussa sain myös positiivista palautetta kyvystäni kuunnella potilasta ja ottaa huomioon potilaan tarpeita. Empatiakyky ja halu auttaa.
Markus: Olen rauhallinen lähestulkoon tilanteessa kuin tilanteessa, mikä toivottavasti auttaa myös potilasta rauhoittumaan. Kuuntelen mielelläni ihmisten tarinoita ja osaan myös elää niissä mukana. Keskittymiskykyni on myös mielestäni hyvä. En tuomitse ihmisiä, vaan pyrin arvostamaan jokaisen yksilön ominaisuuksia.