Virtsaamiseen ja ulostamiseen liittyvät ongelmat ja niiden hoitaminen

Sekä potilaan virtaamiseen, että ulostamiseen voi liittyä lukuisa joukko erilaisia ongelmia. Virtsaamiseen liittyvät ongelmia voivat vaihdella pidätyskyvyttömyydestä eli inkontinessista virtsaumpeen eli tilaan, jossa potilas ei saa virtsattua normaalisti. Ongelmana saattaa olla myös tihentynyt virtaamistarve eli pollakisuria, joka liittyy tulehduksellisiin tiloihin. Öistä virtsaamistarvetta kutsutaan nykturiaksi. Virtsamäärä voi myös olla erityisen suuri (polyuria) tai pieni (oliguria). Anuriasta eli virtsan erittymättömyydestä puhutaan, kun virtsaa erittyy alle 100 millilitraa vuorokaudessa. Anuria on aina vakavaa ja vaatii  kiireellistä tutkimusta.

Virtsassa saattaa olla myös sinne kuulumatonta sisältöä. Bakteerit virtsassa kertovat virtsatieinfektiosta, sokeri puolestaan liian alhaisesta kehon insuliinitasosta. Virtsassa olevat proteiinit ovat merkki munuaiskerästen taudista. Verinen virtsa on vakava oire, sen syynä voivat olla esimerkiksi virtsatieinfektio, virtsatiekivet, kasvaimet, munuaissairaudet, fyysinen rasitus, kuumesairaudet tai jotkin lääkkeet. Virtsassa oleva märkä johtuu bakteeriperäisestä virtsatietulehduksesta, virtsassa oleva ilma puolestaan virtsateiden ja suoliston välisestä fistelistä.

Ulostamiseen liittyvät ongelmat voivat olla esimerkiksi ripuli, ummetus ja veriuloste. Verinen uloste voi olla seurausta ylemmän suolistoalueen verenvuodosta tai jostain suolistosairaudesta. Ummetuksen hoitona voidaan käyttää peräruisketta, ripuloivan potilaan kohdalla hoidetaan ripuloinnin syy ja varmistetaan potilaan riittävä nesteytys.

Lähde: Hoitotyön taidot ja toiminnot. Rautava-Nurmi, Westergård ym. 2015. Sanoma Pro.

Kerta- toisto- ja kestokatetrointi

Rakon tyhjenemisvaikeuksien, virtsan erityksen tarkkailun, leikkauksen tai pidätyskyvyttömyyden vuoksi potilaalle voidaan asentaa kestokatetri, eli virtsarakkoon vietävä putki. Kestokatetrin pitkäaikaista käyttöä pyritään välttämään, sillä se ärsyttää virtsateitä.

Kertakatetrointi tarkoittaa kirjaimellisesti kertaalleen tehtävää katetrointia. Kertakatetroinnin syy voi olla esimerkiksi jäännösvirtsan määrän selvittäminen tai virtsanäytteen ottaminen, mikäli normaali virtsaaminen ei onnistu.

Toistokatetrointi voidaan toteuttaa 4-6 kertaa vuorokaudessa. Toistokatetrointia käyttävillä potilailla on vähemmän virtsatieinfektioita kuin kestokatetria käyttävillä potilailla.

Lähde: Hoitotyön taidot ja toiminnot. Rautava-Nurmi, Westergård ym. 2015. Sanoma Pro.